Pala omenaa

Pasi ensinousi Hopeisen omenan vuorivaaran kalliolle vuonna 2009. Taisin ensimmäisen kerran kokeilla reittiä 2010 en kuitenkaan saanut tehtyä yhtäkään muuvia. No kun oli talven yli treenattu niin heti keväällä muuvit meni. Hyvää yrkkääkin alkoi tulemaan, mutta sitten tuli lämpimät kelit enkä enää koko vuonna koskenut kyseiseen reittiin, koska se ei edes erityisemmin kiinnostanut minua...

Tänään lähdettiin sitten koulun jälkeen pikavisiitille Vuorivaaraan Jounin kanssa. Reitin kruksisloupperi oli ollut viime kerrat märkänä ja oletettavasti se vaikeuttaa kiipeämistä. Tänään kuitenkin yllätyksenä sloupperi olikin kuiva. Lämppäsin pari helpompaa reittiä ja vein jatkot Omenalle. Muuvit tuntui aika helpolta ja kelikin oli mitä parhain. Tauon aikana alkoi pudottelemaan vettä taivaalta kovasti ja vähemmän kovasti, mutta tän kallion hyviä puolia on, että se ei kastu helposti kun reitit hänkkää niin paljon. Menihän se ekalla ja vielä tosi helposti!(vaikeutta lisäävä tekiä on varmasti vesipisaroiden tippuminen naamalle urheilusuoritteen aikana). Oli kyl mahtava tunne kun pääs heti alku kaudesta kiipeemään yhen projekteista pois. Reitti koostuu pari pultin helposta alusta, jonka jälkeen tulee 5 muuvin kruksi (voimaa!). Kruksin viimeinen muuvi on kaikista vaikein ja siinä pitää tehdä pieni hyppy hyvään kahvaan kahdelta sloupperilta. Kyseessä siis reitin toistonousu ja suorite tapahtui kolmantena peräkkäisenä kiipeilypäivänä joten palautuminen on kunnossa.

Nyt on sitten yksi viimeisistä lähiprojekteista lähetetty. Dulcinea näytti valuttelevan vielä aika pahasti, joten se ei ole vielä kuiva pitkään aikaan. No sillä välin voi kuitenkin treenata kesän reissua varten. Tiistaina tuli käytyä areenalla vähän köysittelemässä ja ei sekään nyt huonolta tuntunut. Superköysiprojekti jäi 7 muuvia topista, vaikka nämä 7 muuvia ovatkin vielä vaikeita (n.7B/+ boulder). 

Ensikertaan ja hyviä lähetyskelejä muillekkin kiipeilyn harrastajille!